Arvoisa puhemies,
Tasan vuosi sitten kun tässä salissa iltamyöhään käytiin lähetekeskustelu Uudenmaan sulusta, joka oli toimenpiteenä Suomen historiassa hyvin poikkeuksellinen, keskityin puhumaan perusoikeuksista. Niin teen myös tänään. Meillä on nyt käsittelyssä esitys, joka kajoaa vielä rajummin perusoikeuksiin kuin Uudenmaan sulku.
On täysin selvää, että me kaikki suhtaudumme koronapandemiaan äärimmäisellä vakavuudella. Sen osoittaa pelkästään jo se, että käytännössä kaikki hallituksen esittämät rajoitustoimet ovat menneet perustuslakivaliokunnasta läpi, kunhan vain esitykset on huolella valmisteltu.
Mutta tässä keskustelussa ei ole kyse kilpailusta sen suhteen, kuka meistä suhtautuu vakavimmin itse pandemiaan. Tässä esityksessä ja sen arvioinnissa on kyse ennen kaikkea siitä, ovatko juuri nämä valitut keinot kaikkein tehokkaimpia pandemian torjunnassa juuri nyt.
Meidän tulee näin poikkeuksellisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa olla tästä aivan varmoja. Lisäksi meidän on saatava kattavat arviot siitä, että rajoitustoimien kriteerit välttämättömyydelle, tarkkarajaisuudelle ja oikeasuhtaisuudelle täyttyvät. Ei siis riitä, että kapeasti tarkastelisimme vain nyt esitettyä liikkumisrajoitusta, vaan meidän on kattavasti arvioita sen kaikkia vaikutuksia. Tämän lisäksi meidän on arvioitava kattavasti vaihtoehtoisia toimia. Mitä kaikkea me olisi voitu tehdä ennen kuin näin viimesijaiseen toimeen ryhdytään? Itse näen, että juuri tämä asia on se, johon eduskunnan tulee nyt kiinnittää erityistä huomiota. Onko vaihtoehtoiset mallit kontaktien vähentämiseen esitetty ja arvioitu huolella? Hallituksen esityksen perustelut ovat juuri tältä osin mielestäni harmillisen ohuet.
Arvoisa puhemies,
Meidän kansanedustajien tärkeänä tehtävänä on puolustaa perusoikeuksia ja oikeusvaltiota viimeiseen asti. Meidän on tehtävä se riippumatta siitä, saako sillä aikaan suurta kansansuosiota. Me emme saa unohtaa, kuinka vakavista toimista silloin on kyse, kun rajoitamme liikkumisvapautta. Liikkumisvapaus – oikeus liikkua vapaasti valtion alueella – on keskeisissä ihmisoikeussopimuksissa ja perustuslaissamme turvattu keskeinen perus- ja ihmisoikeus. Kun arvioimme liikkumisrajoituksen välttämättömyyttä, meidän on myös arvioitava painavasti sitä, kuinka hyvin niitä kyetään valvomaan, jotta ne aidosti ovat tehokkaita. Tehokkuus liittyy myös toimien kestoon.
Arvoisa puhemies,
Koronakriisi on terveyskriisi mutta se on myös valtava sosiaalinen kriisi. Kriisi koettelee ihmisiä eri tavoin mm. sosioekonomisen taustan, iän, perhemuotojen, kieli- ja ammattiryhmien mukaan. Nämä kaikki ovat asioita, joita ei voi ohittaa rajoitustoimia esitettäessä – ei voi olla niin, että rajoitustoimet olisi suunniteltu vain hyvin toimeentulevien keskiluokkaisten ydinperheiden näkökulmasta. Valitettavasti yhä edelleen pandemian sosiaalinen puoli on kuitenkin se, josta tehdään liian usein vain reunahuomautuksia. Me tiedämme kuitenkin vahvan empiirisen näytön pohjalta, että sekä itse pandemia mutta myös rajoitustoimet iskevät kovimmin niihin, jotka ovat jo lähtökohtaisesti heikossa asemassa tässä yhteiskunnassa. Lisäksi on niin, että pandemia on pudottanut kelkasta ne, jotka hädin tuskin pysyivät turvaverkkojen sisällä ennen pandemiaa.
On myös syntynyt uusia syrjäytettyjen ryhmiä. Ja monesti on valitettavasti niin, että päättäjäasemassa olevat ihmiset eivät välttämättä osaa edes kuvitella, miltä arki näyttää silloin, kun elämä riepottelee todenteolla. Ajattelen kuitenkin, että hauraassa asemassa olevien ihmisten asema on juuri se positio, joka on otettava kun perusoikeuksiin kajotaan näin merkittävällä tavalla.
Nostan esityksestä nyt kaksi eri ryhmää, asunnottomat ja lähisuhdeväkivallan uhrit. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että nämä ryhmät ylipäätään on otettu esityksessä huomioon. Valitettavasti esitys ei kuitenkaan tunnista kaikkia näihin ilmiöihin liittyviä asiassa relevantteja kysymyksiä.
Esitys lähtee siitä, että asunnoton on oikeutettu mm. hätämajoituksen palveluihin, mutta, että hänen tulisi oleskella lähinnä niillä alueilla, joilla hän normaalisti oleskelee. Kärjistäen: Eli jos julkinen käymälä on se, josta nukkumapaikka löytyy, pitäisi rajoitustoimien aikana oleskella käymälän läheisyydessä? Suurin osa asunnottomuudesta ei näy tilastoissa. Näin on esimerkiksi nuorten kohdalla. Asunnottomuus on vahva stigma, jota peitellään. Asutaan sukulaisten tai ystävien luona, välillä kadulla. Ei näistä ihmisistä suurin osa edes turvaudu palveluihin. Hätämajoitus on ihan viimesijainen keino, nuorille ei usein sitäkään. Kun päiväkeskukset ovat kiinni jo lähtökohtaisesti, on tilanne monelle todella karu.
Otan toisen esimerkin. Lähisuhdeväkivallan uhrit. Me tiedämme, että kotihälytykset ovat yleistyneet koronan aikana. Samoin tiedämme, että lähisuhdeväkivalta on yleistynyt maailmanlaajuisesti. Poliisi on arvioinut, että liikkumisrajoitukset tulevat syventämään näitä ongelmia. Turvakotiin turvaudutaan usein vain aivan viimesijaisena keinona, jos silloinkaan. Lähisuhdeväkivallasta kärsivät etupäässä naiset, mutta myös näissä perheissä asuvat lapset. Miten me huolehdimme pandemian aikana, että ihan jokainen lähisuhdeväkivallan uhri saa apua ajoissa ja että liikkumisrajoitusten vaikutukset ovat tässä suhteessa tarkkaan arvioitu myös saatavilla olevien palveluiden osalta?
Arvoisa puhemies,
Pandemian tilanne Suomessa on vakavampi kuin koskaan aikaisemmin. Terveydenhuollon kapasiteetti on turvattava. On tärkeää, että me teemme tarvittavia rajoitustoimia hyvissä ajoin. Lisärajoituksille on tarvetta. Kuitenkin se, että käymme kriittistä ja avointa keskustelua perusoikeuksien rajoittamisesta ei ole vastakkain sen kanssa, että toimimme pandemiassa mahdollisimman tehokkaasti. On siis tärkeää ymmärtää, että esityksen kriittinen tarkastelu ei tarkoita sen mustavalkoista ”vastustamista”. Sen sijaan kyse on siitä, että halutaan mahdollisimman laadukasta lainsäädäntöä ja vaikuttavia toimia.
Eduskunnan keskeinen tehtävä onkin nyt arvioida, ovatko esitetyt toimet riittävän tehokkaita, jotta ne olisivat täysin oikeutettuja.
Puheenvuoro eduskunnan lähetekeskustelussa koskien hallituksen esitystä liittyen liikkumisrajoituksiin, 26.3.2021