Kaikki eivät ole vapaita valitsemaan

Hallituksen valinnanvapausmallin kohdalla ei ole puhuttu vapaudesta moraalifilosofisesta näkökulmasta juuri lainkaan. Oikeiston – ja hallituksen valinnanvapausmallin – vapauskäsitys lähtee siitä amerikkalaisesta ajatuksesta, että ihmiset tulee vapauttaa kaikesta ”holhoamisesta” ja ulkoisista kahleista. Mutta tällainen negatiivinen vapaus voi jättää ihmisen myös täysin toimintakyvyttömäksi. Suomalainen hyvinvointivaltio sen sijaan varmistaa ihmisille paljon positiivista vapautta – vapautta toimia omien arvojensa ja elämänsä eteen, osana omaa yhteisöä.

Yhteiskunnallisessa kontekstissa vapaus tarkoittaa siis sitä, että ne joilla on enemmän auttavat muita ja antavat omastaan. Mutta se tarkoittaa myös sellaisen yhteiskuntarakenteen puolustamista ja vahvistamista, joka turvaa kaikkien ihmisten edellytykset elää onnellista ja turvallista elämää. Hyvinvointivaltiossa kenenkään hyvinvointi ei ole muiden armeliaisuuden varassa.

Tämä positiivinen vapauskäsite on melko erilainen kuin se, jota oikeisto pönkittää jatkuvasti. Vasemmistolainen, itsenäisyyden mahdollistava vapaus ei tarkoita, että jokainen on oman onnensa seppä. Yksilön kohtalo ei ole kiinni vain yksilöllisistä valinnoista. Oikeisto elää tässä suhteessa sumussa – he eivät tahdo nähdä, että yksilöt syntyvät erilaisiin todellisuuksiin eivätkä he tahdo paljastaa, että markkinoiden suojaamiseksi on luotu valtava määrä pykäliä, jotka itse asiassa kaventavat ihmisten vapautta ja edellytyksiä hyvinvointiin.

Monikansallisten voittoa tavoittelevien yritysten edustajat esiintyvät mielellään vapauden sotureina. Silloin unohtuu, että he ajavat etupäässä rikkaiden ja etuoikeutettujen vapauksia.

Thomas Wallgren sanoi hienosti ruotsinkielisessä keskustelussa viime viikolla jossa olimme yhdessä, että hallituksen ajama valinnanvapaus ajaa vapautta valita demokratia pois. Hallituksen valinnanvapausmallissa on kyse yritysten vapaudesta voittoon, ei yksilön vapaudesta saada laadukasta hoitoa.

On tärkeää että me puhumme jatkuvasti vapauden eri sisällöistä ja merkityksistä. Vapauskäsite ei saa olla vain voittoatavoittelevien ylikansallisten ja veroja pakoilevien hoivayritysten ja heidän etujaan ajavan hallituksen määriteltävissä. Kuntatasolla tapahtuvat yhtiöittämiset ovat nyt jo osoittaneet surullisella tavalla, kuinka yritykset ovat omineet itselleen ison osan ihmisten arkipäivään vaikuttavaa päätösvaltaa, jota ennen käyttivät luottamushenkilöt. On tärkeää, että me jatkamme sen puolustamista, että demokraattinen päätösvalta pysyy demokraattisesti valituilla luottamushenkilöillä jatkossakin. On tärkeää, että me jatkamme demokratian puolustamista.