Ihmisoikeustuomioistuimen tuomio pakotti Suomen katsomaan peiliin

Eduskunnan ihmisoikeusverkosto kokosi perjantaina 6.3. viranomaisia, asiantuntijoita ja kansanedustajia pyöreän pöydän keskusteluun Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen marraskuussa Suomelle antaman tuomion vaikutuksista Suomen turvapaikka- ja palautuspolitiikkaan ja käytäntöihin. Tilaisuudessa kuultiin sisäministeriön maahanmuutto-osaston, Maahanmuuttoviraston, oikeusministeriön, korkeimman hallinto-oikeuden, Poliisihallituksen, Pakolaisneuvonta ry:n ja Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n edustajia.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi 14.11.2019 tuomion, jossa Suomen todettiin ensimmäistä kertaa loukanneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen oikeutta elämään koskevaa 2 artiklaa sekä kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun kieltoa koskevaa 3 artiklaa. Asiassa Suomi oli palauttanut niin sanotun vapaaehtoisen paluun järjestelmän puitteissa turvapaikanhakijan kotimaahansa Irakiin, missä hänet pian paluun jälkeen surmattiin. Tuomio herätti kysymyksiä muun muassa aikaisempien oikeudenloukkausten merkityksen arvioinnista turvapaikkatutkinnassa. Tuomion seurauksena eri viranomaistahot ilmoittivat ryhtyvänsä selvityksiin ja tarvittaviin korjauksiin, jotta vastaavaa ei enää tulevaisuudessa tapahtuisi. Ihmisoikeusverkoston puheenjohtaja Veronika Honkasalo korostaa ihmisoikeustuomioistuimen tuomion vakavuutta:

– Ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle antama tuomio oli monella tapaa historiallinen. Toisaalta se surullista kyllä vain vahvisti niitä näkemyksiä, joita turvapaikkamenettelyn asiantuntijat, oikeusoppineet, aktivistit ja muut turvapaikkaprosessia läheltä seuranneet ovat yrittäneet kertoa vuosia. Tälläkin hetkellä Suomi myös palauttaa ihmisiä esimerkiksi Afganistaniin, jonka turvallisuustilanne näyttää olevan jälleen syöksykierteessä, Honkasalo muistuttaa.

Ihmisoikeustuomioistuimen marraskuisen tuomion jälkeen useat eduskunnan ihmisoikeusverkoston kansanedustajat pitivät tuomiota häpeällisenä ja kehottivat nykyistä hallitusta varmistamaan, että hallitusohjelmaan kirjatut turvapaikkapoliittiset parannukset toimeenpannaan viipymättä, niin ettei vastaavia kansainvälisen oikeuden ehdotonta palautuskieltoa loukkaavia tapauksia Suomessa enää tapahdu. 

– Hyvää on, että ihmisoikeustuomioistuimen tuomio on otettu vakavasti, ja siihen on reagoitu niin sisäministeriössä, Maahanmuuttovirastossa, poliisissa kuin tuomioistuimissakin. Maahanmuuttovirasto on arvioinut uudestaan lainvoimaisten turvapaikkapäätösten oikeellisuutta ja palautuskäytäntöjä on arvioitu yhdessä poliisin kanssa. Ministeriöissä aiotaan myös selvittää ulkomaalaislakiin tehtyjen useiden muutosten kokonaisvaikutuksia. Työ on käynnissä, mutta sitä on jatkettava määrätietoisesti ja tuomion on toimittava herätyksenä ja linjan ohjaajana tästä eteenpäin, ihmisoikeusverkoston jäsen Inka Hopsu sanoo.

Tilaisuudessa kuultiin myös turvapaikanhakijoita avustavien ja turvapaikkamenettelyä läheltä seuraavien järjestöjen edustajia, joiden puheissa korostui vakava huoli kotimaisen turvapaikkamenettelyn laadusta ja oikeusturvaongelmista viime vaalikaudella toteutettujen kiristysten seurauksena.

– Niin kauan kuin turvapaikkamenettelyn laatuongelmista, lainvoimaisten päätösten oikeellisuudesta, palautuskäytännöistä tai suomalaisen maahanmuuttopolitiikan isosta kuvasta esitetään perusteltua kritiikkiä ja huolta, on niin meillä lainsäätäjillä kuin viranomaisilla peiliin katsottavaa, ihmisoikeusverkoston jäsen Eva Biaudet sanoo.