Lakialoite kampanjakatoista vaaleihin

Esittelypuheenvuoroni lakialoitteen lähetekeskustelussa eduskunnassa 6.9.2019:

Arvoisa puhemies

Ehdotan yhdessä muiden tämän lakialoitteen allekirjoittaneiden edustajien kanssa, että lakiin ehdokkaan vaalirahoituksesta lisätään vaalikohtainen kampanjakatto. Kampanjakatto koskisi kaikkia vaalikampanjan kuluja. Ehdottamani kampanjakatto olisi kunnallisvaaleissa 7 500 euroa, eduskuntavaaleissa 30 000 euroa ja europarlamenttivaaleissa 50 000 euroa. Lisäksi aloitteessa esitetään vaalirahoitusta koskevan ennakkoilmoituksen muuttamista vapaaehtoisesta pakolliseksi.

Kun kampanjoin eduskuntavaaleissa Helsingin keskustassa, ranskalainen turistiryhmä pysähtyi kohdalleni. He kyselivät uteliaina vaaleista, kampanjoinnista ja minusta. Sen jälkeen he utelivat: ”Oletko todella ihan tavallinen ihminen?” Kerroin taustastani, minkä jälkeen he totesivat yllättyneinä, ettei Ranskassa vastaava voisi koskaan olla mahdollista.

Ihmettely huvitti, mutta siihen tiivistyi jotain olennaista demokratian polarisoitumisesta. Maailmalla on nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus, että vaaleissa ehdolle asettuvat ja varsinkin valitut ovat eliittikoulujen koulimia, hyvin resursoituja ja ajavat hyväosaisten intressiryhmien etuja. Jatka lukemista

Koulutuksen ja ihmisoikeuksien kunnianpalautus

Vasta omien lasteni kautta olen ymmärtänyt kunnolla, kuinka suuri merkitys vanhemmilla on lapsen koulunkäynnin tukemisessa. Myös tutkimuksissa näkyy vahvasti se, että vanhempien myönteinen suhtautuminen koulutukseen heijastuu lasten koulumenestykseen. 

On tietenkin hienoa, jos lapsella on kannustavat ja koulutuksen merkitystä korostavat vanhemmat, mutta viime vuosina Suomessa on ikävä kyllä menty vahvasti siihen suuntaan, että perheen ja vanhempien merkitys koulunkäynnin tukemisessa on vain korostunut ja eriarvoisuus lasten välillä kasvanut. Ylikorostunut riippuvuus vanhempien tuesta jättää helposti oman onnensa nojaan ne lapset ja nuoret, joiden vanhemmilla ei ole resursseja tukeen tai joiden vanhemmat itse tarvitsisivat tukea vanhemmuuteen.  Jatka lukemista

Demokratia ei saa olla kaupan

Jätin eilen lakialoitteen lakisääteisestä kampanjakatosta eduskunta-, kunnallis- ja europarlamenttivaaleihin. Aloitteessa esitetään vaalirahoituslakiin eduskuntavaaleissa 30 000 euron, kunnallisvaaleissa 7 500 euron ja europarlamenttivaaleissa 50 000 euron ylärajaa vaalikampanjan yhteenlasketuille kuluille. Lisäksi aloitteessa esitetään avoimuuden lisäämistä muuttamalla vaalirahoitusta koskeva ennakkoilmoitus pakolliseksi.

Vaalikampanjoiden koko on karannut pahasti käsistä, ja se on ongelmallista demokratian kannalta. Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus osallistua vaaleihin. Demokraattiset osallistumismahdollisuudet ovat kuitenkin polarisoituneet sosioekonomisen taustan mukaan. Koulutetuimmilla ja hyväosaisilla on paremmat lähtökohdat käydä kampanjaa ja parhaat mahdollisuudet tulla valituksi. Niin ei saisi olla. Vaalikampanjoiden paisuminen voi vaikuttaa myös politiikan sisältöön. Esimerkiksi yritystukea saavat todennäköisimmin sellaiset ehdokkaat, jotka ajavat politiikassaan ennen kaikkea yritysten asiaa, näkökulmaa ja intressejä. Jatka lukemista

Koulutuksen tasa-arvo on hyvinvointivaltion perusta

Arvoisa puhemies,
Pohjoismaisen hyvinvointivaltion keskeinen idea on pitkään ollut se, ettei se turvaa vain eniten hädässä olevien arkea vaan tarjoaa puitteet sellaiselle elämälle, jossa mahdollisimman harva putoaa turvaverkkojen ulkopuolelle. Hyvinvointivaltion ideaan kiteytyy myös ymmärrys siitä, etteivät ihmiset ponnista samalta lähtöviivalta. Elämään vaikuttavat olosuhteet eivät ole vapaasti valittavissa.

Kuulun sukupolveen, joka on jäämässä kaikkein korkeimmin koulutetuksi. Elinaikanani suomalaista varhaiskasvatusta ja peruskoulujärjestelmää on tultu ihailemaan kaikista mahdollisista maailman kolkista asti.

Me voimme vieläkin olla ylpeitä maailman parhaimmista opettajista ja tasavertaisen laadukkaista kouluista. Maksuton korkeakoulu on kullanarvoinen asia. Ei pidä unohtaa sitäkään, että meillä on edelleen vankalla pohjalla oleva koulutusjärjestelmä. Jatka lukemista

Viisas yhteiskunta satsaa koulutukseen!

Näin toistin vaalikentillä tänä keväänä kerta toisensa jälkeen. Ja nyt se on totta: Koulutuspolitiikan suunta Suomessa muuttuu dramaattisesti! Yli kahden vaalikauden jälkeen Suomessa on pian vasemmistolaisin hallitus naismuistiin, joka investoi koulutukseen hyvin merkittävästi ihan jokaisella koulutusasteella.

Vaikka monet poliitikot puhuvat kauniisti koulutuksen merkityksestä ja on tehnyt lupauksia koulutuksen määrärahojen nostamiseksi, on koulutuksesta leikattu vuosikausia ja runsaasti. Suomen Kuvalehden laajan koulutusartikkelin (SK 21.3.2018) mukaan vuodesta 2011 alkaen leikkaukset ovat vieneet koulutuksesta puolitoista miljardia varhaiskasvatuksesta lähtien.

Viime hallituksen koulutusleikkaukset jättivät niin korkeakoulut kuin ammatilliset oppilaitokset kylmiksi. Samaan aikaan tuoreimmat tilastot ja kansainväliset tutkimukset osoittavat, että suomalaisten osaamistaso on laskussa ja 1970-luvun lopulla syntyneet ovat jäämässä Suomen korkeammin koulutetuksi ikäluokaksi. Vaille toisen asteen tutkintoa jää 16 prosenttia ikäluokasta. Työelämässä on puolestaan jopa 600 000 ihmistä, joiden perustaidot eivät vastaa työelämän vaatimuksiin. Tällainen kehitys ei ole kenenkään etu. Jatka lukemista

Vapautuvien vankien asunnottomuuteen puututtava

Hyvät ystävät

Kiitos, että sain tulla pitämään ensimmäisen puheeni kansanedustajana juuri teille. Olen otettu, että saan olla avaamassa kolmatta kertaa järjestettäviä vankimessuja. Ja kiitos kaikille järjestäjätahoille – tämä tapahtuma on tärkeä ja on oikein, että se järjestetään täällä Kalliossa kaikille avoimena.

Tämän maan vankiloissa ja näillä messuilla mukana olevissa järjestöissä tehdään mittaamattoman arvokasta työtä inhimillisyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi, osattomuutta vastaan ja oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman tulevaisuuden puolesta.
Jatka lukemista

Tuoreen kansanedustajan kiitos!

Nyt vaalitulos on vahvistettu ja minut on valittu Helsingistä eduskuntaan. Valtavan iso kiitos luottamuksesta! 

Näissä vaaleissa Vasemmisto teki koko maassa vaalivoiton. Se on ensimmäinen sitten eduskuntavaalien 1995. Helsingissä Vasemmistoliitto on saanut kolme eduskuntapaikkaa viimeksi vaaleissa 1979. Nyt tästäkin luvusta tehtiin totta!

Olen mielettömän kiitollinen kaikille teille äänestäjille, tukijoukoille ja tukiryhmässä uurastaneille. Kaikille teille, jotka olette uhranneet vapaa-aikaanne kampanjani eteen. Olette puhuneet väsymättömästi ehdokkuuteni puolesta, heränneet aamuvarhain jakamaan kanssani esitteitä asemille ympäri Helsinkiä, luukuttaneet postilaatikoita, järjestäneet tilaisuuksia, tukeneet, tukeneet ja tukeneet. Kiitos myös teille kaikille, jotka tsemppasitte kadulla, tulitte juttelemaan, ja jakamaan ajatuksianne. Se oli äärettömän arvokasta.

Lupaan tehdä kaikkeni, jotta olen teidän kaikkien luottamuksen arvoinen. Tulen puolustamaan tinkimättömästi ihmisoikeuksia, hyvinvointivaltiota ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kaikessa poliittisessa työssäni eduskunnassa!

Kiitos 

Suomi sahaa koulutusoksaa, jolla istuu

Suomen menestys rakentuu vahvalle koulutukselle. Se on se vahva oksa, jolla koko yhteiskuntamme istuu. Edelliset hallitukset ovat kuitenkin tehneet oikein justeerivoimin töitä sahatakseen tämän oksan altamme.

Suomessa koulutuspolitiikkaa ajatellaan erillisenä tiedepolitiikasta. Tarkoituksenmukaisempaa olisi suunnitella koulutuspolitiikkaa kokonaisuutena alkaen varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta päätyen ammatilliseen ja yliopistolliseen korkeakoulutukseen sekä tieteeseen ja tutkimukseen.

Kaksi viimeistä hallitusta on leikannut koulutuksesta ja tieteestä lähes puolitoista miljardia euroa. Kataisen (kok) ja Stubbin (kok) hallitus leikkasi erityisesti ammattikorkeakoulutuksesta. Sipilän (kesk) hallitus leikkasi etenkin yliopistoilta ja ammattikoulutuksesta yhteensä noin 900 miljoonaa euroa. Suomen panostukset koulutukseen ja tutkimukseen vaikuttavat heikkenevän myös suhteessa muihin OECD-maihin. Jatka lukemista

Ilmastonmuutosta ei torjuta ilman eläinten oikeuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta

Luonnon monimuotoisuuden hupenemisesta ja kuudennesta sukupuutosta puhutaan aivan liian vähän ilmastonmuutoksen yhteydessä. Kuitenkin myös siitä on kyse. Lajeja katoaa tällä hetkellä maapallolta jopa tuhat kertaa luonnollista sukupuuttotahtia nopeammin.

Viime vuoden lopulla BirdLife International kertoi, että pelkästään tämän vuosikymmenen aikana kahdeksan lintulajia on kuollut sukupuuttoon. Lajituho johtuu Etelä-Amerikan laajoista metsänhakkuista. Ihmisen elintavat vauhdittavat nyt kuudetta massasukupuuttoaaltoa.

Kaikista maailman linnuista noin 70% on kana- ja broilerituotantoeläimiä ja vain noin 30% luonnonvaraisia lintuja. Nisäkkäistä luonnonvaraisia on enää vain 4 %. Kotieläimiä kuten karjaa on 60% ja ihmisiä on 36%. Ei ihan se kuva, mikä näyttäytyy luontodokumenteissa. Jatka lukemista

Huumausainepolitiikka kaipaa uusia näkökulmia ja toimijoita

Huumausaineet, huumeita käyttävät ihmiset ja huumeiden käyttöön liittyvät ongelmat ovat nousseet Suomessa vilkkaaseen julkiseen keskusteluun yli vuosikymmenen tauon jälkeen. Huumausainepolitiikkaamme muutettiin radikaalisti 2000-luvun vaihteessa ja nyt siihen kohdistuu jälleen muutospaineita ja -toiveita, kuten käytön rankaisemisesta luopuminen, huumeiden testauksen salliminen sekä käyttöhuoneet.

Uusien näkökulmien tuominen keskusteluun on kuitenkin usein hankalaa. Asiantuntijaksi huumekysymyksissä hyväksytään edelleen useimmiten poliisi, lääkäri tai päihteiden käytön lopettanut ihminen.

Nämä ovat tärkeitä näkökulmia, mutta rajaavat keskustelua vain tiettyihin teemoihin, kuten käytön rajoittamiseen ja lopettamiseen. Ulkopuolelle jäävät esimerkiksi huumeita aktiivisesti käyttävät ihmiset ja heidän näkemyksensä toimenpiteistä, jotka voisivat auttaa heitä. Jatka lukemista

Tulevan hallituksen on toteutettava ihmisoikeusperustainen translakiuudistus

Vaikka Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja niiden edistämiseen, Sipilän hallitus ei useista huomautuksista huolimatta edistänyt nykyistä, sukupuolen juridista vahvistamista koskevaa lainsäädäntöä ihmisoikeuksien mukaiseksi. Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka ei kunnioita transihmisten itsemääräämisoikeutta, yksityiselämän suojaa ja oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen.

Niin kauan kuin poliitikot välttelevät päätöksentekoa ja ummistavat silmänsä ihmisoikeusloukkauksilta, suomalaiset transihmiset joutuvat yhä uudelleen mahdottomien valintojen äärelle. Tämä ei ole oikein. Siksi translaki on uudistettava pikaisesti ensi hallituskaudella. Alla avaan hieman tarkemmin, mistä tarkalleen ottaen on kyse. Jatka lukemista

Annetaan työllistyneille turvapaikanhakijoille mahdollisuus

Melko tasan vuosi sitten Sipilän hallitus julkaisi maahanmuuttopoliittisen ohjelman. Sen tarkoitus oli edistää työvoiman maahanmuuttoa ja sitä tukevaa kotoutumista ja hyviä väestösuhteita eri ryhmien välillä. Tavoitteena oli myös hyödyntää nykyistä tehokkaammin maassa jo asuvien maahanmuuttajien työvoima- ja osaamispotentiaalia.

Mutta kuinka kävikään? Helmikuun lopussa hallitus onnistui runnomaan läpi sarjan lakimuutoksia, jotka heikentävät turvapaikanhakijoina tänne tulleiden asemaa entisestään. Järjestöt ja asiantuntijat vastustivat lakimuutoksia ja perustelivat kantansa. Vasemmistoliitto, vihreät ja rkp äänestivät asiantuntijanäkemysten mukaisesti. Julkisuudessa käydyssä keskustelussa jätettiin aivan liian vähälle huomiolle Suomen talouden ja erityisesti yhteiskuntarauhan näkökulmasta olennainen asia: työ. Jatka lukemista