Ilmastonmuutosta ei torjuta ilman eläinten oikeuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta

Luonnon monimuotoisuuden hupenemisesta ja kuudennesta sukupuutosta puhutaan aivan liian vähän ilmastonmuutoksen yhteydessä. Kuitenkin myös siitä on kyse. Lajeja katoaa tällä hetkellä maapallolta jopa tuhat kertaa luonnollista sukupuuttotahtia nopeammin.

Viime vuoden lopulla BirdLife International kertoi, että pelkästään tämän vuosikymmenen aikana kahdeksan lintulajia on kuollut sukupuuttoon. Lajituho johtuu Etelä-Amerikan laajoista metsänhakkuista. Ihmisen elintavat vauhdittavat nyt kuudetta massasukupuuttoaaltoa.

Kaikista maailman linnuista noin 70% on kana- ja broilerituotantoeläimiä ja vain noin 30% luonnonvaraisia lintuja. Nisäkkäistä luonnonvaraisia on enää vain 4 %. Kotieläimiä kuten karjaa on 60% ja ihmisiä on 36%. Ei ihan se kuva, mikä näyttäytyy luontodokumenteissa. Jatka lukemista

Huumausainepolitiikka kaipaa uusia näkökulmia ja toimijoita

Huumausaineet, huumeita käyttävät ihmiset ja huumeiden käyttöön liittyvät ongelmat ovat nousseet Suomessa vilkkaaseen julkiseen keskusteluun yli vuosikymmenen tauon jälkeen. Huumausainepolitiikkaamme muutettiin radikaalisti 2000-luvun vaihteessa ja nyt siihen kohdistuu jälleen muutospaineita ja -toiveita, kuten käytön rankaisemisesta luopuminen, huumeiden testauksen salliminen sekä käyttöhuoneet.

Uusien näkökulmien tuominen keskusteluun on kuitenkin usein hankalaa. Asiantuntijaksi huumekysymyksissä hyväksytään edelleen useimmiten poliisi, lääkäri tai päihteiden käytön lopettanut ihminen.

Nämä ovat tärkeitä näkökulmia, mutta rajaavat keskustelua vain tiettyihin teemoihin, kuten käytön rajoittamiseen ja lopettamiseen. Ulkopuolelle jäävät esimerkiksi huumeita aktiivisesti käyttävät ihmiset ja heidän näkemyksensä toimenpiteistä, jotka voisivat auttaa heitä. Jatka lukemista

Tulevan hallituksen on toteutettava ihmisoikeusperustainen translakiuudistus

Vaikka Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja niiden edistämiseen, Sipilän hallitus ei useista huomautuksista huolimatta edistänyt nykyistä, sukupuolen juridista vahvistamista koskevaa lainsäädäntöä ihmisoikeuksien mukaiseksi. Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka ei kunnioita transihmisten itsemääräämisoikeutta, yksityiselämän suojaa ja oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen.

Niin kauan kuin poliitikot välttelevät päätöksentekoa ja ummistavat silmänsä ihmisoikeusloukkauksilta, suomalaiset transihmiset joutuvat yhä uudelleen mahdottomien valintojen äärelle. Tämä ei ole oikein. Siksi translaki on uudistettava pikaisesti ensi hallituskaudella. Alla avaan hieman tarkemmin, mistä tarkalleen ottaen on kyse. Jatka lukemista

Annetaan työllistyneille turvapaikanhakijoille mahdollisuus

Melko tasan vuosi sitten Sipilän hallitus julkaisi maahanmuuttopoliittisen ohjelman. Sen tarkoitus oli edistää työvoiman maahanmuuttoa ja sitä tukevaa kotoutumista ja hyviä väestösuhteita eri ryhmien välillä. Tavoitteena oli myös hyödyntää nykyistä tehokkaammin maassa jo asuvien maahanmuuttajien työvoima- ja osaamispotentiaalia.

Mutta kuinka kävikään? Helmikuun lopussa hallitus onnistui runnomaan läpi sarjan lakimuutoksia, jotka heikentävät turvapaikanhakijoina tänne tulleiden asemaa entisestään. Järjestöt ja asiantuntijat vastustivat lakimuutoksia ja perustelivat kantansa. Vasemmistoliitto, vihreät ja rkp äänestivät asiantuntijanäkemysten mukaisesti. Julkisuudessa käydyssä keskustelussa jätettiin aivan liian vähälle huomiolle Suomen talouden ja erityisesti yhteiskuntarauhan näkökulmasta olennainen asia: työ. Jatka lukemista

Ilmastonmuutosta ei torjuta nykyisen elämäntavan kevytversiolla

Joka vuosi käytämme yli kolme kertaa niin paljon luonnonvaroja kuin kestävä taso sallisi. Nykyisellä tavaroiden ja energian tuotannolla ja kulutuksella ilmasto lämpenee niin nopeasti, että kriittinen 1,5 asteen nousu näyttää vääjäämättömältä. Tarvitsemme nopeasti uuden tavan ajatella ja toimia: miten rakennamme hyvinvointia niin, ettemme samalla jatkuvasti ylitä ympäristön kantokykyä ja käytä tulevien sukupolvien hyvinvointia?

Sillä sitä me teemme juuri nyt. Me varastamme nuorilta. Ruotsalainen 16-vuotias koululainen Greta Thunberg syyttää oikeutetusti tämän päivän päättäjiä toimettomuudesta pysäyttää ilmaston lämpeneminen. Eikä Greta ole ainoa. Nimenomaan nuori sukupolvi on syystä pettynyt aikuisen sukupolven kyvyttömyyteen ottaa ilmastonmuutos vakavasti. Ilmastonmuutos on tutkimustenkin mukaan nuorten suurin tulevaisuuteen liittyvä huoli. Jatka lukemista

Oikeus oppikirjoihin on myös elämänkatsomustiedon opiskelijoilla

Helsingissä elämänkatsomustiedon oppilaita on tällä hetkellä noin 8 000. Et-opiskelijoiden määrä peruskouluissa on noussut tuhansilla viime vuosina, mutta voimakkaasta kasvusta huolimatta elämänkatsomustiedon oppilaat opiskelevat edelleen lähinnä omien muistiinpanojen varassa.

Kun olen kysynyt koulutus- ja kasvatuksen toimialalta syytä kirjattomuuteen, olen saanut vastaukseksi muun muassa, että elämänkatsomustiedon opiskelun luonteeseen kuuluu keskustelevuus ja kirjattomuus. Kirjattomuutta on perusteltu myös sillä, ettei peruskoulun elämänkatsomustiedon opetuksen oppikirjoja ole saatavilla. Tämä argumentti ei ole pätevä tällä hetkellä, sillä uusia peruskoulun opetussuunnitelman mukaisia alakoulun ja yläkoulun et-oppikirjoja on kuitenkin ilmestynyt vuonna 2018 ja 2019 alussa. Jatka lukemista

Kansalaisaloite ansaitsee arvokkaamman kohtelun

Viime päiviin asti Suomen eduskunta on kunnioittanut kansalaisaloitteita käsittelemällä ne asiallisesti. Ja hyvä niin, sillä kansalaisaloitteen avulla yhä useampi on voinut osallistua poliittisen asialistan laatimiseen ja vaikuttaa siihen, mitä asioita edustuksellisessa instituutiossa käsitellään ja mistä julkisuudessa keskustellaan.

Mutta kun valiokunnassa hylätään aloite maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta yhden väärän sanan vuoksi, tai kun eduskunnan käsitellessä kansalaisaloitetta aktiivimallin kumoamiseksi salissa ei ole paikalla yhtäkään hallituspuolueen edustajaa, lähetetään kansalaisille viesti, ettei heidän osallistumisensa ole kunnioittavan käsittelyn arvoista. Jatka lukemista

Jos rakastat

Rakkaus. Ei ole varmaan mitään muuta aihetta elämässä, jonka sisältöä ihmiset miettisivät yhtä paljon. Ei ole muuta kysymystä kuin ehkä elämän tarkoitus itsessään, jonka edessä ihmiset tuntevat samanlaista sanoinkuvaamatonta onnea, surua, autuutta.

Usein ajattelemme, että rakkaus on romanttista rakkautta, mutta minusta se on paljon muuta. Se on elämää kannatteleva voima, joka toteutuu ystävyydessä, perheen parissa, hoivassa. Rakkauteen ei kuulu vallan väärinkäyttöä, alistamista tai väkivaltaa. Rakkautta ei ole olemassa ilman luottamusta, hoivaa, tunnetta, sitoutumista ja kunnioittamista. Jos haluamme oppia rakastamaan, meidän pitää oppia sekoittamaan näitä eri rakkauden aineksia. Jatka lukemista

Kasvisruoka joukkoruokailun lähtökohdaksi

Ruoka aiheuttaa neljäsosan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä. Vaikutus on yhtä suuri kuin liikenteellä. Ilmastopolitiikassa liikenteen ja energiantuotannon haitallisten vaikutusten vähentämisessä on päästy vauhtiin, mutta ruokatuotannossa laahataan pahasti perässä.

Lihantuotannossa ja naudan, sian ja broilerin lihan syömisessä ei ole kyse vain tehotuotannon ongelmista ja eettisistä kysymyksistä, vaan myös siitä että lehmä on lehmä ja se tarvitsee laidunmaata. Se taas kuluttaa ympäristöä, ja hiilijalanjälki on merkittävä. Mutta lihantuotannolla on myös suuri vesijalanjälki, ja merkittävä osa Suomen vesijalanjäljestä syntyy ulkomailla. Jatka lukemista

Talous kuuluu meille kaikille, ei vain virkamiehille

Eduskuntavaalitentissä 2015 MTV3:n studion seinällä tikitti valtava velkakello. Se osoitti valtionvelan reaaliajassa, mutta se myös kertoi konkreettisesti, mikä oli median talouspoliittinen agenda vaaleissa. Idean velkakellosta lanseerasi tuolloin Keskuskauppakamari.

Noin kuukausi ennen vaaleja valtiovarainministeriön virkamiesjohto julkaisi oman arvionsa ja vaatii julkisiin menoihin kuuden miljardin leikkauksia. Arviossa ei sanallakaan viitattu aiemmin ilmestyneeseen Talouspolitiikan arviointineuvoston raporttiin, jossa varoiteltiin leikkausten vaikutuksista.

Leikkauslistat, niillä kilpaileminen ja velkapelottelu olivat eduskuntavaalien 2015 perusettiä. Suurimpien puolueiden arviot leikkausten määrästä vaihtelivat, ja kokoomus nieli valtiovarainministeriön luvut sellaisenaan. Kaiken huipentumana valtiovarainministeriön arviot päätyivät suoraan hallitusneuvotteluiden pohjaksi. Jatka lukemista

Kilpailutus repii rikki kotoutumiskoulutuksen

Räikeä voitontavoittelu hoivassa ja varhaiskasvatuksessa on viimein noussut otsikoihin. Ja hyvä niin, sillä vanhusten ja lasten hyvinvoinnilla ei pidä tehdä raakaa bisnestä. Mutta yritystoiminta on rantautunut myös koulutukseen, kun esimerkiksi kotoutumiskoulutusten järjestäminen on siirtynyt perinteisiltä oppilaitoksilta yksityisille yrityksille.

Ylen verkkouutiset nosti ansiokkaasti esiin muutoksen hälyttäviä seurauksia – epäpätevät opettajat vaihtuvat tiuhaan, testeissä kaikki saavat saman arvosanan, opiskelijoiden huolia ei kuunnella. Ja tästä valtio maksaa vuosittain kymmeniä miljoonia euroja.

Koulutuksen järjestäjät kilpailutetaan nyt parin vuoden välein, ja merkittävin kriteeri palveluntarjoajan valinnassa on hinta. Täysin paitsioon kilpailutuksessa on jäänyt koulutuskokemus. Näin kilpailutuksissa menestyvät konsulttifirmat, jotka eivät noudata alan työehtosopimuksia ja hankkivat tarvittavat tilat ja opettajat vasta koulutusten alkamisen varmistuttua. Jatka lukemista

Kirjani “Toivon politiikka” julkaistaan tammikuussa

Toivon politiikka (Into) valaisee suomalaisen vasemmistolaisuuden nykytilaa Veronika Honkasalon omakohtaisten kokemusten kautta. Kirjoittaja kuvaa vakuuttavasti, miten monesta eri näkökulmasta liikettä voidaan lähestyä 2010-luvulla. Sisällä saatetaan vääntää kättä siitä, mikä on oikeaoppista samalla, kun julkisessa keskustelussa esiin nousee kerta toisensa jälkeen oikeiston ja vasemmiston akselin vanhanaikaisuus.

Teoksen tärkeiksi teemoiksi nousee muun muassa tunteiden rooli politiikassa, hyvinvointivaltion merkitys ja aikakautemme ideologisuuden väljähtäminen. Toisaalta kirja kysyy, miksi monien yhteiskunnallista tasa-arvoa kannattavien äänet eivät näy vaaleissa. Teos tarjoaa myös mielenkiintoisia visioita tulevaisuuden nousevista teemoista.

Lisätietoja:
https://intokustannus.fi/kirja/toivon-politiikka/