Kansanedustajat eivät ole lain yläpuolella

Arvoisa puhemies,
Perustuslaissa säädetty immuniteetti turvaa demokratiassa välttämätöntä laajaa sananvapautta ja kriittistä yhteiskunnallista keskustelua. Kansanedustajat eivät kuitenkaan ole lain yläpuolella. Ja hyvä niin, olisi hyvin elitististä lähettää eduskunnasta viesti, että estäisimme rikosoikeuden toteutumisen, että kansanedustajina rikosoikeudellinen vastuu ei koskisi meitä.

Me olemme tänään tämän käsiteltävän asian johdosta oikeusvaltion ytimessä. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on ihmisoikeusrikos ja sananvapaus perusoikeutena ihmisoikeuksien ydintä. Sananvapaus ei koske kuitenkaan ihmisarvoa ja yhdenvertaisuutta loukkaavaa puhetta.

Arvoisa puhemies,
Meistä ihan jokaisen on kannettava vastuu sanoistamme. Kansanedustajilla on tässä ihan erityinen vastuu. Me asetamme usein askelmerkit sille, mikä yhteiskunnassa laajemmin on hyväksyttyä ja kuinka pitkälle normaliuden rajoja voidaan venyttää.

Suurimmalle osalle kansanedustajista vastuu omista sanoista ei näytä tuottavan ongelmia.

Arvoisa puhemies,
Sanat ovat tekoja, varsinkin poliittisessa retoriikassa. Ja sanoilla on seurauksia ihmisten arkielämään. Esimerkiksi rasistisilla sanoilla, kielikuvilla ja itsetarkoituksellisesti kontekstistaan irrotetuilla lauseilla oikeutetaan arjessa ihmisten eriarvoistava, syrjivä ja rasistinen kohtelu. Usein tämä tapahtuu niin, että tietyiltä ihmisryhmiltä riisutaan ensiksi ihmisarvo, sitten heidät dehumanisoidaan ja sen jälkeen heihin kohdistuva väkivalta nähdään oikeutettuna. Meillä on tästä historiasta karmivia esimerkkejä, mutta ei tarvitse edes mennä historiaan kun sama toistuu myös tänään. Myös siksi tämä päivä on niin merkityksellinen.

Arvoisa puhemies,
Toisin kuin monet täälläkin usein väittävät, ei sananvapaustilanne Suomessa ole ongelma, vaan maa on mittausten kärjessä sananvapauden toteutumisessa. Sen sijaan sananvapautta uhkaa tällä hetkellä etupäässä verkossa leviävä rikollinen vihapuhe, ahdistelu ja häirintä, jolla pyritään pelottelemalla vaientamaan ihmisoikeuksia puolustavia.

Arvoisa puhemies,
Vihapuheen kriminalisoinnit eivät myöskään rajoita ärhäkästä, poliittista ja yhteiskunnallista kannanottamista. Kriittinen yhteiskunnallinen keskustelu on edelleenkin erittäin tervetullutta. Valtaosalle kansasta on täysin mahdollista käydä aroista yhteiskunnallisista aiheista keskustelua ihmisarvoa kunnioittaen ilman vihapuheen lietsomista – kun taas tietyille ryhmittymille se näyttää olevan lähes mahdotonta.

Puheenvuoro eduskunnan täysistunnon käsitellessä valtakunnansyyttäjän syyttämislupaa koskevaa pyyntöä asettaa kansanedustaja Mäenpää (ps) syytteeseen, 24.6.2020.

Vyönkiristyspolitiikka olisi sekä inhimillisesti kallista että myrkkyä talouskasvulle

Arvoisa puhemies,
Korona on aiheuttanut paitsi terveydellisen kriisin myös syvän taloudellisen ja sosiaalisen kriisin.

Vaikka epidemian hillitsemiseksi tehdyt rajoitustoimet ovat olleet välttämättömiä, on meidän myös tärkeä huomioida, että rajoitusten sosiaaliset vaikutukset ovat jakautuneet epätasa-arvoisesti.

Koronavirus ei katso kenet se tartuttaa, mutta samalla on myös selvää, että tartunnalle altistuvat enemmän ne, joille etätyö ei ole vaihtoehto.

Esimerkiksi sairaanhoitajat, laitoshuoltajat, varhaiskasvatuksen henkilöstö, opettajat ja kaupan alan työntekijät edustavat niin kutsuttuja “kriittisiä aloja”, joita ilman yhteiskuntamme ei pysy pystyssä. Nämä naisvaltaisten alojen työntekijät ovat käyneet töissä koko kevään ajan, viruksesta huolimatta.  Jatka lukemista

Ilmastoehtojen täytyttävä Finnairin tukitoimissa

TOIMENPIDEALOITE

ilmastoehtojen liittämiseksi osaksi Finnair Oyj:n tuleviatukitoimia

Eduskunnalle

Koronakriisin myötä lentoyhtiöt ympäri maailmaa ovat joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin, eikä Suomen valtion enemmistöomisteinen Finnair ole poikkeus. Finnairin toimintaedellytyksien takaaminen on tärkeää, jotta yhteydet maailmalle säilyvät Suomesta, mikä on oleellista erityisestimaamme matkailu- ja yrityssektorille. Hallitus onkin päättänyt tukea Finnairin toimintaamyöntämällä enintään 600 miljoonan euron suuruisen valtiontakauksen Finnairin rahoitustarpeisiin.

Lisäksi hallitus valmistelee osallistumista yhtiön tulevaan osakeantiin. On myös mahdollista, ettäedellä mainittujen tukitoimien lisäksi yhtiö tarvitsee jatkossa lisätukea.

Vaikka tukitoimet ovat sinänsä kannatettavia, on ongelmallista, että ne näyttävät sivuuttavan liiketoiminnan ilmastovaikutukset. On huomiota herättävää, että tuoreessa kansainvälisessä tutkimuksessa 230 huippuekonomistia listasivat lentoyhtiöille vailla ilmastoehtoja annettavan tuenmuun muassa ilmaston ja pitkän aikavälin talousvaikutusten kannalta erittäin huonoksielvytystoimenpiteeksi koronakriisin keskellä. Juuri näin Suomi on nyt toimimassa Finnairin kohdalla. Jatka lukemista

Suomen oltava oikeusvaltio huomennakin

Arvoisa puhemies

Koronapandemia on globaali kriisi, mutta vastauksissa siihen on ollut eroja. Suomessa laajoihin rajoitustoimiin ryhdyttiin varhain. Toimet vaikuttavat purreen. Tärkeintä on, että olemme sisäistäneet vastuumme suojella toinen toistamme, erityisesti riskiryhmiä.

Suomessa on onnistuttu epidemian hoidossa esimerkillisesti, vaikka virheitäkin on tehty. Asiantuntijoiden suosituksia voidaan arvioida myös kriittisesti. Demokratiassa päätöksenteon avoimuus on keskeistä, ja päätösten taustojen on oltava jokaisen nähtävillä. Epidemiaa ei kuitenkaan torjuta huutoäänestyksin, ja lisääntynyt asiantuntijuuden politisointi on huolestuttava ilmiö. Asiantuntijat ovat joutuneet kohtaamaan myös täysin asiatonta kohtelua.

Suomalainen strategia on ollut tasapainoinen ja toimiva. Viruksen leviämistä on estetty, terveydenhuollon kantokyky turvattu ja riskiryhmiä suojeltu. Koronavirus on kavala myös siksi, että vaikka se joillekin aiheuttaa hengenvaarallisia oireita, on se toisilla oireeton. Se, että Suomi olisi täysin turvassa koronavirukselta, ei ole realistinen vaihtoehto. Kun rajoitustoimia asteittain puretaan, kyky tehokkaaseen testaamiseen, jäljittämiseen, eristämiseen ja hoitamiseen on ensiarvoisen tärkeää. Jatka lukemista

Symbolisista syistä ei perusoikeuksia tule rajoittaa

Arvoisa puhemies

Koronaepidemian hidastamiseksi on tehtävä kaikki ne toimet, jotka parhaaseen käytössä olevaan tietoon perustuen katsotaan tehokkaiksi ja järkeviksi. Toimet pitää myös tehdä oikea-aikaisesti. Kaikkein tärkeintä on suomalaisten turvallisuus.

Se, että joudumme keskustelemaan näin voimakkaista rajoituksista, johtuu siitä, että meidän on turvattava parhaan tehohoidon kapasiteetin riittävyys myös epidemiahuipussa.

Samalla on todettava, että vakaviin rajoituksiin joudutaan, koska hallituksen aiempia voimakkaita suosituksia ei ole kaikkien toimesta riittävästi noudatettu. Suurin osa suomalaisista on sisäistänyt vastuunsa ja toiminut sen mukaisesti. Valitettavasti kaikki eivät ole olleet yhtä vastuullisia, ja se on johtanut tähän tilanteeseen. Jatka lukemista

Kirjallinen kysymys koronaepidemian rajoitustoimien ihmisoikeusvaikutuksista

Eduskunnan puhemiehelle

Maailman terveysjärjestö WHO julisti SARS-CoV-2-viruspandemian 11.3.2020. Nopeasti leviävä ja vakavia infektioita aiheuttava tauti on saanut valtiot ja kansainvälisen yhteisön poikkeuksellisiin toimiin. Euroopan unioni on sulkenut Schengen-alueen ulkorajat, ja Suomessa hallitus otti valmiuslain käyttöön ensimmäistä kertaa rauhan aikana.

Valmiuslain käyttöönotto edellyttää, että maan todetaan olevan poikkeusoloissa. Laki mahdollistaa laajasti toimia, jotka rajoittavat kansalaisten oikeuksia ja vapauksia sekä vallan keskittämistä maan hallitukselle ja viranomaisille. Valmiuslakiin nojaten on rajoitettu muun muassa koulujen ja oppilaitosten lähiopetusta. Valmiuslaki mahdollistaa myös työaikalain ja vuosilomalain säännöksistä poikkeamisen kriittisen henkilöstön osalta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sisäisen turvallisuuden koulutettujen ammattihenkilöiden velvoittamisen tarpeen mukaan töihin. Valmiuslain mahdollistamien keinojen lisäksi koronaepidemiaan vastaamiseksi on otettu käyttöön lukuisia muita rajoitustoimenpiteitä, kuten tartuntatautilain mukaisia kokoontumisrajoituksia.

Valmiuslain toimenpiteillä ja muilla rajoitustoimilla on tuntuvat vaikutukset lukuisien ihmisryhmien päivittäiseen elämään. Toimenpiteiden vaikutusten ennakkoarviointi on äärimmäisen tärkeää, jotteivät esimerkiksi kaikkein hauraimmassa asemassa olevat kärsi rajauksista kohtuuttomasti. Jatka lukemista

Koronakriisi testaa rankasti hyvinvointivaltiota

Arvoisa puhemies,
Koronaepidemia iskee nyt kovaa niihin ihmisiin, jotka ovat jo valmiiksi hauraassa yhteiskunnallisessa asemassa. Nyt testataankin suomalaisen hyvinvointivaltion toimivuutta, näyttää nimittäin siltä, että ne yhteiskuntamme toiminta-alat, jotka jo valmiiksi kärsivät kroonisesta resurssipulasta, kärsivät nyt itse epidemiasta ja siihen liittyvistä rajoituksista kaikkein eniten. Tällaisia palveluita ovat muun muassa asunnottomien palvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut, lähisuhdeväkivaltaa kokevien palvelut, lastensuojelupalvelut.

Nostan nyt kuitenkin tässä erikseen yhden ryhmän, joka näyttää olevan erityisen haavoittuvassa asemassa, nimittäin omaishoitajat.

Mitä tapahtuu, jos omaishoitaja sairastuu Koronakriisin aikana? Mitä tapahtuu hoidettaville, joista valtaosa ei mitenkään pärjää itsekseen? Kestääkö terveydenhuolto sekä omaishoitajien että hoidettavien sairastumisen? Tämä on nyt kysymys, josta olen saanut useampia yhteydenottoja ja joka herättää suurta huolta.

Suomessa virallisia omaishoitajia on 45 000, epävirallisesti vielä enemmän. Ihan ehdoton valtaosa omaishoitajista on naisia ja he sinnittelevät hyvin pienellä toimeentulolla.

Vähän yli puolet omaishoitajista hoitaa ikääntyvää lähimmäistä ja valtaosa näistä omaishoitajista on itse ikäryhmässä 65-84. Vähän alle puolet omaishoitajista hoitaa puolestaan vammaista läheistä. Jatka lukemista

Ihmisoikeustuomioistuimen tuomio pakotti Suomen katsomaan peiliin

Eduskunnan ihmisoikeusverkosto kokosi perjantaina 6.3. viranomaisia, asiantuntijoita ja kansanedustajia pyöreän pöydän keskusteluun Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen marraskuussa Suomelle antaman tuomion vaikutuksista Suomen turvapaikka- ja palautuspolitiikkaan ja käytäntöihin. Tilaisuudessa kuultiin sisäministeriön maahanmuutto-osaston, Maahanmuuttoviraston, oikeusministeriön, korkeimman hallinto-oikeuden, Poliisihallituksen, Pakolaisneuvonta ry:n ja Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n edustajia.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi 14.11.2019 tuomion, jossa Suomen todettiin ensimmäistä kertaa loukanneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen oikeutta elämään koskevaa 2 artiklaa sekä kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun kieltoa koskevaa 3 artiklaa. Asiassa Suomi oli palauttanut niin sanotun vapaaehtoisen paluun järjestelmän puitteissa turvapaikanhakijan kotimaahansa Irakiin, missä hänet pian paluun jälkeen surmattiin. Tuomio herätti kysymyksiä muun muassa aikaisempien oikeudenloukkausten merkityksen arvioinnista turvapaikkatutkinnassa. Tuomion seurauksena eri viranomaistahot ilmoittivat ryhtyvänsä selvityksiin ja tarvittaviin korjauksiin, jotta vastaavaa ei enää tulevaisuudessa tapahtuisi. Ihmisoikeusverkoston puheenjohtaja Veronika Honkasalo korostaa ihmisoikeustuomioistuimen tuomion vakavuutta:

– Ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle antama tuomio oli monella tapaa historiallinen. Toisaalta se surullista kyllä vain vahvisti niitä näkemyksiä, joita turvapaikkamenettelyn asiantuntijat, oikeusoppineet, aktivistit ja muut turvapaikkaprosessia läheltä seuranneet ovat yrittäneet kertoa vuosia. Tälläkin hetkellä Suomi myös palauttaa ihmisiä esimerkiksi Afganistaniin, jonka turvallisuustilanne näyttää olevan jälleen syöksykierteessä, Honkasalo muistuttaa.

Ihmisoikeustuomioistuimen marraskuisen tuomion jälkeen useat eduskunnan ihmisoikeusverkoston kansanedustajat pitivät tuomiota häpeällisenä ja kehottivat nykyistä hallitusta varmistamaan, että hallitusohjelmaan kirjatut turvapaikkapoliittiset parannukset toimeenpannaan viipymättä, niin ettei vastaavia kansainvälisen oikeuden ehdotonta palautuskieltoa loukkaavia tapauksia Suomessa enää tapahdu. 

– Hyvää on, että ihmisoikeustuomioistuimen tuomio on otettu vakavasti, ja siihen on reagoitu niin sisäministeriössä, Maahanmuuttovirastossa, poliisissa kuin tuomioistuimissakin. Maahanmuuttovirasto on arvioinut uudestaan lainvoimaisten turvapaikkapäätösten oikeellisuutta ja palautuskäytäntöjä on arvioitu yhdessä poliisin kanssa. Ministeriöissä aiotaan myös selvittää ulkomaalaislakiin tehtyjen useiden muutosten kokonaisvaikutuksia. Työ on käynnissä, mutta sitä on jatkettava määrätietoisesti ja tuomion on toimittava herätyksenä ja linjan ohjaajana tästä eteenpäin, ihmisoikeusverkoston jäsen Inka Hopsu sanoo.

Tilaisuudessa kuultiin myös turvapaikanhakijoita avustavien ja turvapaikkamenettelyä läheltä seuraavien järjestöjen edustajia, joiden puheissa korostui vakava huoli kotimaisen turvapaikkamenettelyn laadusta ja oikeusturvaongelmista viime vaalikaudella toteutettujen kiristysten seurauksena.

– Niin kauan kuin turvapaikkamenettelyn laatuongelmista, lainvoimaisten päätösten oikeellisuudesta, palautuskäytännöistä tai suomalaisen maahanmuuttopolitiikan isosta kuvasta esitetään perusteltua kritiikkiä ja huolta, on niin meillä lainsäätäjillä kuin viranomaisilla peiliin katsottavaa, ihmisoikeusverkoston jäsen Eva Biaudet sanoo.

On ilmastolle haitallista, että lentäminen on usein edullisin matkustusmuoto

Kiitän lämpimästi nyt käsittelyssä olevaa kansalaisaloitetta. Vasemmisto tukee kansalaisaloitetta ja kannattaa sitä, että Suomi asettaa kansallisen lentoveron. Pitkällä aikavälillä on selvää, että ratkaisuna tulee olla ainakin EU:n laajuinen lentokerosiinivero.

80 prosenttia maailman väestöstä ei ole koskaan lentänyt. Suomessa tätä globaalia näkökulmaa harvoin muistetaan: lentämisessä on kyse rikkaan pohjoisen etuoikeudesta. Tämä tosiasia kuvaa myös ilmastonmuutoksen juurisyitä yleisemmin: köyhä etelä joutuu kohtuuttomalla tavalla kärsimään rikkaiden länsimaiden aiheuttamista päästöistä. Me tiedämme myös, että ilmastonmuutoksen seuraukset ovat kaikkein dramaattisimpia juuri köyhiempien maiden ja niiden väestön näkökulmasta, mikä aiheuttaa uhan myös globaalin etelän ihmisoikeuksien toteutumiselle.

Arvoisa puhemies, 

Lentäminen on myös Suomessa sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvä kysymys. Siksi on tärkeää, että lentoveron toteuttamisessa sosiaaalinen oikeudenmukaisuus huomioidaan: tiheään lentäviä verotetaan enemmän kuin harvoin lentäviä. 

Tällä hetkellä erikoinen ominaisuus on se, että eri liikkumismuotoja verotetaan eri tavoin. Ylin tuloviidennes aiheuttaa keskimäärin viisinkertaisesti enemmän lentopäästöjä kuin pienituloisin viidennes. Myös Suomessa lentoliikenteestä pystyvät hyötymään erityisesti hyvätuloiset ja silti lentoliikennettä ei veroteta kuten henkilöautoliikennettä. Tällä hetkellä lentokerosiini on verovapaata, mutta kansainvälistä lentoliikennettä säätelevä Chicagon sopimus sallii kentällä tankattavan kerosiinin verottamisen, mutta ei tankissa jo valmiiksi olevan.  

Ilmastonmuutos on tässä ja nyt. Meidän on tehtävä kaikkemme sen hillitsemiseksi. Lentovero on yksi lukuisista toimenpiteistä. Tällä hetkellä lentäminen yleistyy maailmassa huimaa vauhtia, vaikka kehityssuunnan pitäisi olla päinvastainen. Kun lentomäärien kasvulle ei näy loppua, on kaikki keinot tämän kehityksen kääntämiseksi otettava käyttöön. Lentovero ei yksin riitä hillitsemään ilmastonmuutosta, mutta se on yksi tärkeä askel päästöjen vähentämisessä ja lentoliikenteen kasvun taittamisessa. 

Olisi tärkeää, että ne, jotka eivät lentoveroa kannata, kertoisivat, miten lentoliikenteen päästöjä tulisi rajoittaa. 

(Puheenvuoro lentoveroon liittyvän kansalaisaloitteen lähetekeskustelussa eduskunnan täysistunnossa 5.3.2020)

Velaton tulevaisuus on jokaisen nuoren oikeus

On erittäin tervetullutta, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun yksityisestä velkaantumisesta. On nimittäin niin, että velka tässä salissa usein kääntyy tarkoittamaan yksinomaan valtionvelkaa ja sen varsin populistista käsittelyä. Tässä yhteydessä unohtuu usein myös se tosiseikka, että nimenomaan yksityinen, kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut voimakkaasti 1990-luvun lopulta alkaen.

Velkaantumista käsitellään harvoin sukupolvinäkökulmasta. Tässä yhteydessä olen huolissani erityisesti nuorten velkaantumisesta. Varhainen velkaantuminen riistää nuorelta tulevaisuudennäkymät ja se on erityisen suuri riski syrjäytymisen kannalta. Ylitsepääsemättömät velat voivat oleellisesti heikentää nuoren halua ja mahdollisuuksia hakeutua ja kiinnittyä työelämään.

Viime vuosina tehtyjen, ja erityisesti viime hallituksen, poliittisten päätösten vaikutus on selkeästi nähtävissä myös opiskelijoiden velkaantumisessa. Opiskelijoiden velka pieneni 2010-luvulle saakka, mutta on kääntynyt sittemmin kasvuun, kun opintorahaa on leikattu ja opintolainan osuutta opintotuesta kasvatettu. Kelan mukaan toissa vuoden lopulla opintovelallisia oli yli neljäsataa tuhatta, ja heillä oli lainaa keskimäärin 7 800 euroa – summa kasvoi viidenneksen edellisvuodesta. Yli 20 000 euron opintolainat yli nelinkertaistuivat viidessä vuodessa.

Opiskelijat ovat ainoa suuri yhteiskuntaryhmä, jonka oletetaan rahoittavan välttämätön toimeentulonsa lainalla. Vaihtoehtona on käydä opintojen ohessa töissä tai elää alle minimibudjetin (viitebudjetti 1 400 € kuukaudessa), josta asumistuki ja opintoraha eivät pelkiltään kata edes puolta.

Opintovelka on useassa muussakin mielessä eriarvoisuuskysymys. Hyvätuloisten perheiden lapset voivat vanhempiensa avustuksella välttää lainanoton, ja hyväpalkkaisille aloille työllistyvät voivat ottaa lainaa huolettomammin. Pelko velkaantumisesta vaikuttaa matalampien yhteiskuntaluokkien haluun ja mahdollisuuksiin opiskella ylipäätään. Lisäksi iso velka jo nuorena aikuisena seuraa nuorta myöhemmissä elämänvaiheissa ja kaventaa mahdollisuuksia täysivaltaiseen itsenäistymiseen. Opiskelijoiden velkaantumisen raju kasvu ei koske vain opiskelijoiden nykyistä elämänvaihetta, vaan aiheuttaa monille todennäköisesti toimeentulo-ongelmia myös opintojen jälkeen. Siksi velkaantuminen voi pahimmillaan vaikuttaa esimerkiksi itsemääräämisoikeuden, liikkumisvapauden ja sivitystyksellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumiseen.

Kansainvälisiä esimerkkejä tarkastelemalla voimme arvioida, millaisia seurauksia opiskelijoiden velkaantumisella voi olla. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa opintovelan määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan joka viidestoista yhdysvaltalaisopiskelija on harkinnut jopa itsemurhaa velkataakkansa vuoksi.

Arvoisa puhemies,
Nuorten velkaantuminen on ylipäätään ongelmallista, mutta erityisen järkyttävää on, kun nuoren vanhempi tai muu läheinen on syypää nuoren velkataakkaan. Velkaantuminen saattaa alkaa, kun vanhempi jättää maksamatta nuoren nimiin ottamiaan laskuja tai ottaa tämän nimissä lainaa. Tästä ilmiöstä tiedämme edelleen liian vähän. Ylisukupolvinen velkaantuminen tapahtuu niin, että velkaantuminen tapahtuu vanhemman tai muun läheisen toimesta kun nuoren nimiin otettuja laskuja tai lainoja jätetään maksamatta ja velat realisoituvat lapsen täysi-ikäistyessä. Käytännössä on kyse siis taloudellisesta hyväksikäytöstä, jonka edessä nuoret ovat usein hyvin haavoittuvassa asemassa, sillä kynnys rikosilmoituksen tekemiseen nousee sen mukaan, mitä läheisempi henkilö tekijä on.

Päättäjinä meidän on käännettävä kehityksen suunta ja estettävä nuorison ja nuorten aikuisten joutuminen tahtomattaan velkakierteeseen. Vasemmistoliitto esittää nuorten velkaantumiseen muun muassa seuraavia ennaltaehkäiseviä ratkaisuja:

-Opintotukea ei pidä jatkossakaan heikentää eikä lainapainotteisuutta lisätä opintorahan kustannuksella.

-On luotava valtakunnallinen sosiaalinen luototus, joka mahdollistaa vähävaraiselle henkilölle kohtuuehtoisen luoton. Näin pikavipeille on tarjolla kestävämpi vaihtoehto, mikäli tulee pakottava rahanmeno, kuten tieto- tai kodinkoneen korjaus.

-Pikavippiongelmaan on voitava puuttua myös lainsäädännöllistä kautta. Tutkimuksen mukaan luotonantoyritysten velat ovat 18–34-vuotiaiden velkomustuomioiden yleisin peruste. Kielletään siis myös pikavippien mainostaminen.

-Jos nuori on jo päässyt velkaantumaan, on tärkeää, että opastusta on tarjolla matalalla kynnyksellä mahdollisimman pian kierteen välttämiseksi ikäsensitiivisellä tavalla. Tästä syystä velka- ja talousneuvonnan resursseja onkin parannettava sekä velkajärjestelyyn pääsyä helpotettava nuorille velkaantuneille henkilöille.

(Puheenvuoro eduskunnan täysistunnossa 19.2.2020).

Vesihuollon yksityistäminen estettävä

Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo vaatii hallitukselta pikaisia toimenpiteitä vesihuollon yksityistämisen rajoittamiseksi lainsäädännön keinoin. Hän jätti asiasta eilen 6.2.2020 toimenpidealoitteen eduskunnassa. 

 ‒ Vesi on ihmisoikeus ja jokapäiväinen välttämättömyys. Siksi ei todellakaan ole yhdentekevää, miten vesihuolto on yhteiskunnassa järjestetty, Honkasalo sanoo.  Julkisuudessa on viime viikkoina käyty keskustelua vesihuollon yksityistämiseen liittyvistä riskeistä sen jälkeen kun Jyväskylän kaupunki päätti selvittää kaupungin omistuksessa olevan energia- ja vesiyhtiön Alva-yhtiöt Oy:n myyntiä.

Vaikka Jyväskylän kaupungin aikomus on pitää enemmistöomistus Alva-yhtiöstä itsellään, olisi nyt suunniteltu 30‒40 prosentin myynti yksityiselle omistajalle jo itsessään iso muutos kunnallisen vesihuollon toimintaympäristössä.

‒ Kansainväliset esimerkit kertovat huolestuttavaa kieltä vesihuollon yksityistämisestä. Berliinissä ja Pariisissa yksityistäminen johti mittaviin asiakasmaksujen korotuksiin, ja siellä onkin jo palautettu vesihuolto julkiseen hallintaan, Honkasalo sanoo.  

‒ Vesihuolto on luonnollinen monopoli eikä siitä kannata tehdä bisnestä. Vesi on meidän kaikkien yhteistä omaisuutta.

Vesihuollon yksityistämistä vastustava Vesi on meidän -kansalaisaloite keräsi tammikuun lopussa eduskuntakäsittelyyn tarvittavat yli 50 000 allekirjoitusta vain runsaassa vuorokaudessa. Aloitteessa vaaditaan, että hallitus käynnistää valmistelun sellaisen lainsäädännön luomiseksi, jolla estetään julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen myyminen kaupallisille yksityisille toimijoille.
(Tiedote 7.2.2020)

Ryhmäpuhe välikysymyskeskustelussa

Arvoisa puhemies

Raakalaismainen ISIS-järjestö on terrorisoinut Lähi-Itää pitkään ja vuosina 2014-2019 se hallitsi Irakin ja Syrian alueilla niin sanottua kalifaattiaan. Vuoden alussa kurdijoukot valtasivat viimeiset ISISin alueet. Al-Holin leirille koottiin tuolloin yli 70 000 ihmistä, lähinnä naisia ja lapsia. Leirillä on myös noin kymmenen suomalaista naista ja heidän noin 30 lastaan, valtaosa alle kouluikäisiä pikkulapsia.

Jatka lukemista